lauantai 20. joulukuuta 2008

Ankan rintaa ja pastaa paahdetuilla sipulilla sekä balsamicosiirapilla

ankan rinta


Pitihän sitä jotain vähän parempaa keksiä kun mieskin tuli kotiin. Ajattelin hemmotella maailmanmatkaajaa ankalla ja cous-cous salaatilla, mutta kun pääsin kotiin, tajusin että sekä cous-cous että quinoa olivat loppu. Sen sijaan pastaa oli runsaasti. Niinpä sitten lennosta vaihdoin suunnitelmaa ja päädyin tekemään pastaa.

Ankkaan päädyin, kun ajattelin että tuolla ameriikan rannikolla varmasti pihvit ja merenelävät ovat olleet ruokalistalla ahkerasti. Valinta olikin onnistunut, mies taisi tyytyväisenä huokaista että ihanan epäamerikkalaista ruokaa :)


Tästä tuli kyllä hyvää - balsamico, sipuli, ankka ja mandariini olivat loistava makuyhdistelmä. Ankan osalta päädyin vaan ostamaan kaupasta valmiiksi yrtti-valkosipulimarinoidun rintafileen. Tai ostin kaksi, mutta toisesta tulee lounasruokaa. Yksi file riittää hyvin meille kahdelle jos kyseessä on yksi ateria ja lisäke on täyttävää.

Rintafile on kypsennetty Jyrki Sukulan keittokirjan ohjeen mukaan, se on onnistunut kyllä joka kerta. Sipulia paahdoin 3, mutta käytin oikeastaan 2-2.5. Säästin vähän paahdettua sipulia aamupalaa ajatellen. Toivottavasti kuvat välittävät makua, tämä oli nam.


Pastaa sipulilla ja balsamicokastikkeella

n. 5 dl täysjyväpastaa
1 valkosipuli
1 iso punasipuli
1 iso tavallinen (keltainen sipuli)
kevätsipulia (n. 10 cm pätkä silputtuna)
½ punaista chiliä (mieto)
1 kukkurainen ruokalusikallinen radicchiotahnaa tai 1-1,5 dl suikaleista radicchiota (engl. laajempi selitys) hieman pehmennettynä (freesattuna) öljyssä kattilan pohjalla. (varmaan voisi käyttää myös artisokkatahnaa tai artisokan sydämiä, jos ei ole radicchiota tai radicchiotahnaa)
2 rkl balsamicosiirappia (minulla oli blaze:n viikunalla maustettua balsamicosiirappia, sopi hyvin)
2-3 oksaa rosmariinia
n. 1 dl parmesanraastetta
mustaa pippuria myllystä
suolaa
1 makea mandariini per ruokailija lohkottuna (laitoin erikseen, mutta voisi varmaan sekoittaakkin)



Paahda kasvikset uunissa; kuori ja halkaise ne ensin pellille ja valele päälle hieman oliiviöljyä. Paahda uunissa n. 20-25 min 200 astetta, kunnes pehmenevät ja sipulien leikkauspinta on kauniin värinen. Valkosipulin paahdoin kuoret päällä, kokonaisena. Itse laitoin kasvikset tefloniselle pellille, johon lika ei niin tartu pysyvästi. Tämä siis ihan perisuomalaista laiskuutta, paljon muuta motiivia tälle ei ollut ;)

Ankka ja pasta pitää tehdä vähän rinnakkain, koska ankka pitää ensin paistaa, sitten uunittaa ja lopuksi kääriä pyyheliinaan tekeytymään. Tällä ohjeella siitä tulee kauniin roseeta ja on ainakin meidän kokemuksen mukaan juuri oikeanlaista - vaikka uunikin on vaihtunut välissä. Yleensä työnjako on ollut se, että mies kellottaa tuota ankkaa ja preparoi sen, minä teen lisäkkeen. Niin ei iske ahistus ajoituksesta. Suosittelen kokeilemaan jos ette ole kokeilleet. Tässä muuten valmismarinadissa olleet yrtit mustuivat paistossa aika lailla. Ne voinee varmasti putsata poiskin ennen paistoa, mutta vaikkei näin tehtykään - hyvää tuli silti :)



Ankasta muten tulee kypsennyksen aikana paljon ihanaa rasvaa. Se voi roiskua kypsennyksen yhteydessä ja on tulikuumaa. Kannattaa varautua pitkähihaisella paidalla tai ainakin olla hyvin varovainen.

Rasva kannattaa säästää ja laittaa pieneen rasiaan jääkaappiin. Se on aivan loistavaa ruuanlaitossa - esimerkiksi paistetut perunat (tai vaikka parempi pyttipannu) tulevat todella hyvää kun siihen laittaa hyvän klimpin ankanrasvaa. Myöskään aamupalamunakkaat eivät tykkää kyttyrää ankanrasvasta :)

Mutta asiaan: anna ankan tulla huoneenlämpöön ennen paistoa (2h ennen paistoa pois jääkaapista). Tämä valmiiksi marinoitu ankka oli myös jo valmiiksi preparoitu; sen "läskipuolelle" oli tehty valmiiksi ristikkäisviillot. Jos tarpeen, ne voi tehdä itsekin. Tarkoitus on viiltää viillot rasvaan, mutta ei ankan lihaan.

Ankka paistetaan kuumalla, kuivalla pannulla ensin nahka (rasvapuolelta) 4 min ja sitten se käännetään toisin päin ja paistetaan 2 min. Ankan rasva irtoaa pannulle ja käännettäessä voi roiskua. Ole varovainen! Laita ankka 175 asteiseen uuniin 12 minuutiksi nahkapuoli ylöspäin. Paiston jälkeen mausta mustapippurilla ja merisuolalla, kääri pyyheliinaan ja anna vetäytyä 2 min. Tästä tulee täydellistä kun tekee juuri näin ja mittaa ajat munakellolla.



Sitten osasto mokat, joita olemme ankan kanssa tehneet: suola ja pippuri joskus unohtuvat laittaa ennen vetäytymistä, jolloin ankan maku jää hieman suolattomaksi. Uuniin laittaessa laitoimme ankat valmiiksi uunissa kuumennettuun kippoon ja ankasta tuli liian kypsää. Vetäytymisen kanssa ei ole mokattu, siitä kirjassa sanotaankin että muista antaa ankan vetäytyä 2 min että nesteet eivät valu pitkin pöytää leikatessa. Pidempikään odottelu pyyheliinassa ei haittaa ankkaa. Pyyheliinan muuten kannattaa olla tumma tai tumman punainen kuten meillä, ankasta irtoaa vielä lihasnesteitä ja valkoinen pyyheliina on aika moisen näköinen kun ankka on odotellut esillepanoa siihen käärittynä.

Anna vihannesten jäähtyä kunnolla ennen kuin alat pilkkoa niitä. Tarvittaesa poista uloin kuori sipuleista, mutta itselläni pinta ei ollut edes vielä mustunut niin ei tarvinnut. Pilkoin sipulit suuriksi lohkoiksi erilliseen kulhoon. Halkaisin valkosipulin leveyssuunnassa ja puristin valkosipulin kynnet leikkuulaudalle. Pari-kolme kynttä oli jotenkin heikomman näköisiä (ituja olivat teetelleet, ulospäin ei huomannut) kun avasin sipulin. Jätin ne laittamatta ruokaan. Pilkoin muun valkosipulin pienemmäksi hakkelukseksi. Samoin pilkoin myös kevätsipulin ja kuorin mandariinin. Raasta parmesan valmiiksi erilleen.



Keitin pastan taas jälleen vähemmän ensin kun pussissa sanottiin ja sitten kyttäsin sitä haukkana kunnes se oli juuri ja juuri kypsää (al dente). Kaadoin pastan siivilään ja laitoin kattilan pohjalle kunnolla hyvää öljyä. siihen kaadoin sipulit, valkosipulit ja yritit. Sitten pasta päälle ja sekoita. Pasta oli lämpimällä levyllä tässä, että jäähtyneet sipulit saisivat vähän lämpöä eivätkä ihan jäähdyttäisi koko pastaa. Samaan aikaan mies preparoi ankkaa tarjolle, niin että pasta sai myös siinä odotella minuutin-kaksi lämpöisessä.

Sekoitin pastaan myös chilisilpun, kevätsipulin, baksamico-siirapin, radicchiotahnan sekä pari hyppysellistä sormisuolaa sekä reilusti mustapippuria.


Kun ankka oli valmis laitoin parmesan - raasteen sekaan. Laitoin sen vasta lopuksi, ettei se ainakaan pala kattilaan jos pasta hetken joutuu odottaa. Lautaselle pilkoin mandariinin - kello oli varmaan lähemmäs 11 yöllä kun söimme niin että en todella jaksanut enää kuoria mandariinilohkoja tai mitään - hyvin maistui näinkin. Laitoin vielä lautaselle vähän balsamico -siirappia lisää ja ripottelin sormisuolaa.

Ankan kanssa kestosuosikki on ollut jo pitkään Montesin Pinot Noir. Se oli taas erittäin onnistunut kaveri tälle, vaikka mietin että onko balsamicosiirappi ja hieman kitkerä radicchiotahna liikaa suht herkälle viinille. Mutta ei, hyvin kävi.

Itse asiassa kun tässä nyt katsoin nuo kellonajat vielä Sukulan keittokirjasta Sukula sanookin, että makeus ja pieni hapokkuus sopivat hyvin rasvaiselle ankalle. Sukula tarjoaa ankkansa kanssa mangosalaattia, mutta tuo radicchio ja balsamicosiirappi sisältää samanlaisia elementtejä kyllä. Tuoreet viikunat olisivat muuten toimineet myös tosi hyvin.

p.s. JOS lämmitätte jonkin uunivuuan tms. johon laitatte ankan uniin, paistoaika on aika tarkkaan 10 minuuttia 12 sijaan. Silloin ankka on vielä kuten pitää. Kuuma kippo nopeuttaa kypsymistä.

10 kommenttia:

Yaelian kirjoitti...

Tosi ihanalta kuulostava pastaresepti!

kittyfane kirjoitti...

Kuulostaapa aivan ihanalle aterialle!

Täytyy kokeilla joskus tuota ankan reseptiä. Olen jotenkin arastellut ankan valmistamista kotona, mutta ihan helpoltahan tuo vaikuttaa kun on hyvät ohjeet.

Nelle kirjoitti...

joo, pastasta tuli ihanan erilainen :) tykkäsin. Kun olin kasvissyöjä noi balsamicot ja muut jäi ihan liian vähälle käytölle!

tuo ankka on oikeasti vaan kellotusta. Kaupasta saatavat fileet ovat niin saman kokoisia, että tuo ohje tehoaa hyvin. Kannattaa kyllä kokeilla, mutta munakello mukaan :)

nemo kirjoitti...

Toi pastapuoli vaikutti tosi hyvältä, balsamicosiirapit ja kaikki, ihan herahti vedet kielelle. Ankka on aina hyvää!

Tusla kirjoitti...

Olen varmaan tehnyt tuota Sukulan pojan ankkaa, mangosalaatti kuulostaa tutulta. Reseptiin liittyi myös joku korianterikastike, joka oli kerrassaan makoisaa!

Ankka ja Pinot toimii niin hyvin!
Viehättävä uuden maailman pinot Alkon tilausvalikoimasta oli Te Tera Pinot Noir. Hintaa vaan oli reilun puoleisesti: 27,50... Mutta maistui ainakin meille.

Venla kirjoitti...

Täähän kuulostaa herkulta :). Rauhallista joulua!

Anonyymi kirjoitti...

Herkullisen kuuloista! Kokeilehan ulkona hiiligrillissä omenapuulla savustettuna! Vie kielen mennessään kun mukaan tulee aito savuinen maku!

Nelle kirjoitti...

anonyymi - juuri viikonloppuna mietitttiin että voisiko ankkaa grillata. Meillä olisi savustuslaatukkokin kyllä hankittuna - voisipa tuota kesällä kyllä kokeilla.

Anonyymi kirjoitti...

Nyt olen minäkin paistanut ankkaa ja kastike oli herkullinen! Laitoin siihen mysö basamicoa, appelsiinin mehua ja kuorta sekä sipulin. Namnam, sitä meillä tehdään taas ensi sunnuntaina! Lisuke on perunasose.
Pullamummi

Nelle kirjoitti...

Pullamummi: ankka on kyllä totaalisen ihanaa. :) Kannattaa kokeilla myös niitä säilöttyjä ankanreisiä "confit de canard" - uunissa hitaasti perunoiden päällä paahtaen. Niistä tulee ihanaa joka kerta ja semmoinen purkki säilyy vaikka miten kauan kaapissa. Lisäksi tarjoillaan vaan syksyistä herukkahilloa... Mmm. Mun on nyt tehnyt ankkaa mieli muutaman päivän ja voi olla, että joutuu viikonloppuna kokkailemaan :)

Ja tietysti on tosi kiva kuulla, että onnistuit! :)