torstai 16. heinäkuuta 2009

Punasipulia mintulla

punasipuli


Sain jo viime vuonna ystävältäni lahjaksi mökille Marja Lindforsin Cucina Povera & ruokia eteläitaliasta - keittokirjan. Tavallaan tämä köyhän keittiön keittokirja sopii hyvin juuri mökille, vaikkei täällä suomessa nyt kasvakaan valtoimenaan munakoisoja, punasipulia ja mangoldia. Mangoldista elättelin kyllä toiveita ryytimaata laittaessani, mutta peltomyyrät söivät joka ainoan pienen mangoldin taimen. Niin että nyt on tultava toimeen ilman.

punasipuli, cucina povera
Kivaa kirjassa on, että kovin montaa raaka-ainetta ruokiin ei tarvita, niinpä mökilläkin voi inspiroitua vaikka kauppaan ei niin helppoa ole päästäkään. Eilen sitten kokeilin ensimmäisen kerran suoraa kirjan reseptiä, vaikka kirjaa olen selaillut monta kertaa ja inspiroitunutkin jostain lukemastani.

Minttu on viihtynyt uudessa kodissaan hyvin ja sitä löytyy. Lisäksi täällä penkeissä kasvaa piparminttua, jota en ole kyllä istuttanut, mutta jostain sekin on tiensä tänne löytänyt. Ensin epäilin että kyseessä voisi olla rantaminttu, jota kasvaa villinä rannoilla. Kuulemma siinä on hieman piparminttuinen maku. Mutta lehdet ja varsi ovat kyllä liian tummia ollakseen rantaminttu ja maku ei ole mitenkään "hieman piparminttuinen" :). Vaikka jotkut ovat sitä mieltä että piparminttu tuoksuu hamamstahnalle, olen käyttänyt kyseistä piparminttua kyllä myös halloumin marinoinnissa sekä erilaisissa halloumisalaateissa. Halloumissa on niin paljon makua, että piparminttu ei pääse jyräämään kaikkea muuta.

minttu

Mutta tällä kertaa siis sipulilisäkettä ihan tavallisella mintulla. Keittokirjassa kerrotaan, että Calabriassa on poikkeuksellisen makeita punasipuleita, joista ruokaa valmistetaan. Vinkkinä kerrotaan myös, että tavallisista suurta punasipulia liottamalla vedessä siitä saadaan pois ylimääräinen kirpeys. Varmasti myös nuorista punasipuleista tulisi aivan ihanaa ihan liottamatta. Mutta minulla oli vain "vanhoja" punasipuleita. Niinpä kuorin ja halkaisin punasipulit ja laitoin ne lillimään veteen. Sitten lähdimme pelailemaan ilta-aurinkoon lapsukaisen kanssa. Varmasti ainakin tunnin päästä aloitin sitten ruuan valmistuksen.

Punasipuleita ei ollut kuin kolme, joista niistäkin yksi oli pilaantunut täysin sisältä. Ninpä puolitin alkuperäisen ohjeen määrät kahdelle sipulille sopivaksi. Tästä tuli hyvää ja teen tätä varmasti lähiaikoina uudelleen :) Erityisen mukavaa oli, että valmistamiseen ei tosiaan kulu kovin paljon aikaa, eikä ohje ole yhtään työläs. Maku on raikas ja makean sipulinen samalla kertaa. Lisäkkeen voi tehdä minttua vaille valmiiksi jääkaappiinkin odottelemaan. Sopii kesäkokkaukseen kuin nenä päähän.

Ohjeen määrät kirjan alkuperäisestä reseptistä.

punasipulisalaatti

Punasipulia ja minttua (neljälle)

5-6 punasipulia
1/2l vettä
1/2 dl valkoviinietikkaa (laitoin valkoista balsamicoa)
neitsytoliiviöljyä
tuoretta minttua



Kuori ja halkaise punasipulit ja laita ne tarvittaesa veteen kellimään n. tunniksi. Leikkaa sitten sipulit keskikokoisiksi paloiksi ja laita palat ja viinietikka kiehuvaan veteen. Kirjan ohjeessa käsketään keittää minuutti, mutta ainakin itselläni sipulimäärä kylmensi vettä niin, että sipulit olivat kuumassa vedessä enemmänkin 2-3 min, niin että vesi ehti hetken kunnolla kiehuakin hetken. Joka tapauksessa olin epluuloinen lyhyestä kypsytysajasta. Se kuitenkin riitti ja sipuli ei ollut yhtään kitkerää ja pistävän makuista. Purutuntuma säilyi hauskan kiinteänä ja maku raikkaana.

Kaada keitetyt sipulit lävikköön ja valuta vesi pois. Anna sipulien jäähtyä ennen mintun lisäämistä. Kaada sitten sipulit sopivaan kippoon, valele neitsytöljyllä, silppua mukaan minttu ja kääntele kaikki aineet sekaisin.


Sitten nosta lisäke pöytään tarjolle vaikka kaslerkyljysten tai lampaan kaveriksi. Varmasti myös halloumi ja roseviini kävisivät tämän lisäkkeen kylkeen paremmin kuin hyvin. :)

2 kommenttia:

Yaelian kirjoitti...

Voi kun sulla kävi huono tuuri mangoldin kanssa! Mitä muuta sulla siellä kasvaa minttujen lisäksi?
Tuo sipulijuttu mintulla kuulostaa ihan hyvältä, pitänee kokeilla. Punasipuleista on vaikea huomata päältäpäin onko ne mätiä sisältä;joskus voivat olla ihan nättejä ulospäin mutta sitten sisältä ihan kaput.

Nelle kirjoitti...

ei voi mitään mangoldien kohtalolle. Kovasti on yritetty laittaa karkotetta ja loukkuja, mutta myyrät näyttävät olevan aina askeleen edellä.

Nuokin punasipulit olivat valmiksi verkkosukassa ja se keskimmäinen oli huono. Nyt alkaa olla se aika kun niissä on huonoja mukana.