lauantai 31. lokakuuta 2009

Escargots Extraordinaire by Nelle


Minulle käy joskus niin. Olen kirjoittamassa jotain ihan muuta ja sitten harhaudun aiheesta niin paljon, että siitä tuleekin oma, itsenäinen juttunsa. Pahviviinien kanssa kävi niin. Olin kirjoittamassa tätä ja juttu oli jo ihan valmis. Sitten sain päähäni, että voisin sanoa jotain pahviviineistä. Päädyin selamaan alkon nettiä ja etsimään niitä meidän suosikkejamme... Etanat jäivät oman onnensa nojaan. Mutta nyt, maalauksen, talvivalmistelujen teon ja saunan jälkeen otetaanpa uusi yrite. Viime viikonlopun ruokien kunniaksi lankeaa tämä seuraavakin resepti, erikoisemmista etanoista.




Pariisissa saimme maistaa Pompidoussa heidän mielestään erikoisia etanoita. Minusta ne eivät olleet sellaisia kuin olisin toivonut. Metin silloin, että idea pitää jalostaa sellaiseksi, kuin kuvittelin etanoiden olevan. Halusin pompidoun tyyliin niihin hieman makeutta, mutta paljon enemmän erillisiä makuja, en mitään tasaista mustaa, makeaa tahnaa.




Mökille kesällä tuliaisina tuotu pirkan parhaat maustevoi nökötti kaapissa. En ole jotenkin osannut käyttä sitä oikein mihinkään, valitettavasti. Niinpä näin tilaisuuteni tulleen ja tein maustevoista pohjan koko etanashowlle. Etanoista tuli hyviä. Niissä maistuu hauskasti taatelin makeus, valkosipuli ja yrtit.

Osa etanoista oli hieman kuivan oloisia - olisiko näissä kuorissa ollut reikä, josta voi pääsi pakoon. mietin myös, että olisiko taatelinpaloja hieman pitänyt keittää voissa, ennen seokseen lisäämistä, jolloin ne olisivat imeneet itseensä voita jo ennen kuoreen menoa. Meistä oli kuitenkin hauskaa, että taatelit olivat seoksessa palasina, eivätkä hajonneina, mikä käy helposti vahingossa kun taatelia keittää voissa. Maut tuntuivat ihanasti toisistaan erillisinä, hyvinä mutta ne eivät jyränneet etanaa tai muitakaan makuja. Valmista maustevoita tätä reseptiä varten ei tarvitse ostaa. Maustevoin voi tehdä itsekin. Pieni loraus Pernota ja pari teelusikkaa timjamia voin sekaan persiljan ja valkosipulin kaveriksi. Maustevoi on valmis.




Minun on tehnyt mieli etanoita siitä asti, kun V kertoi minulle yhden jutun, jota en ole saanut mielestäni. Ollessaan pieni poika hän oli lukenut kirjastossa vitsejä englanniksi. Yksi tällainen lapsuuden vitsi liittyi etanoihin. Kuulemma tämän vitsin kanssa ala-astelaisen V:n oli pitänyt kilauttaa vanhemmille ja kysyä mikä jutun juoni oli. Se on pyörinyt mielessäni nyt kuukauden, joten jaetaan aivomato nyt teillekin, olkaa hyvä:

" Once there was a snail. One day he went to a sports car shop. He told to the sales person that he wantesd the fasters, coolest red sports car they had. He also wanted a golden "S" painted on the both sides of the car. The sales person asked: "Is the S for snail?". The snail said: "I don't care about that, I just want the people to look at the car and say: Wow, Look at that "S" car go!"



Erikoiset etana Nellen tyyliin (n. 2-3:lle alkupalaksi, mutta maustevoita riittää kahteenkin purkilliseen etanoita)

3/4 pkt pirkan parhaat -yrttivoita
reilu 0.5 dl lehtipersiljasilppua
3-4 taatelia pilkottuna
2 kynttä valkosipulia
reilu 1 dl parmesanraastetta
2-3 rkl granaattiomenan siemeniä
n. 3/4 tl sambal oelek - chilitahnaa (tai vaikka 1 maustemitta cayannepippuria)

1 prk etanoita
Kuoria etanoille / etanapannu
suolaa

Sekoita yrttivoin ainekset keskenään. Voita voi vähän pehmentää sekoittamisen helpottamiseksi vaikka takkatulen loimussa. Laita sitten etanapannuun tai kuoriin yksi etana per kuori. Täytä sitten kuori maustevoilla niin hyvin kuin pystyt. Enemmän on parempi etanoiden kanssa. Levitä karkeaa suolaa uuninkestävälle kipolle ohut kerros ja aseta etanat siihen päälle tukevasti.

Paista etanoita uunissa 200 asteessa n. 10-15 min kunnes voi on sulaa ja täyte hieman saanut väriä. Nautiskele vaalean leivän ja punaviinin kanssa.

p.s. Mietin mitä ihmettä tekisin suolalle, johon on mennyt jonkin verran etanavoita? V keksi, että siitä voisi kaapia puhtaammat kippoon ja käyttää kuohuviinin jäähdyttämiseen vuodenvaihteen juhlien aikaan. Ihanaa jemmaamista... Saapa nähdä tuleeko käytettyä, mutta siellä suola nyt on, purkissa odottamasa pikkujouluaikaa. Tykkään enemmän etanapannuista, joista ei jää tälläisiä ongelmajämiä. ;)

5 kommenttia:

Jael kirjoitti...

Etanat on hyviä kun ne on hyvin tehty.Olen pari kertaa niitä syönyt Porvoon etanaravintolassa ja hyviä olivat:-)

Nelle kirjoitti...

Yaelian, me tykättiin tässä kun seassa oli makeita sattumia. Chiliäkin tuli just sopivasti makuuni.

Etanoita vaan välillä tekee mieli ihan hurjasti ja maustevoita varioimalla ruokaan saa aina vähän erilaista tunnetta mukaan. :)

kittyfane kirjoitti...

Toissakertainen etanoidensyöntielämykseni oli niin epäonnistunut, että kesti pitkään ennen kuin niitä taas teki mieli.

Mutta yksinkertainen, hyvä maustevoi, etanat ja tuore leipä ovat kieltämättä ihana syksyinen alkupala.

Rauna kirjoitti...

Herkullinen postaus. Ostin juuri oman etanapannun kahdellatoista kololla, käy kumppanin kanssa tai ison etanahimon yllättäessä yksin. Hauska saada erilaisia etanareseptejä.

Nelle kirjoitti...

Kittyfane: niinpä. Monesti ikuiset maut ovat syystä "ikuisia" ;) Ne vaan toimivat hyvin!

Rauna: Me tykkäsimme niistä taatelisattumista voin seassa ihan oikeasti. Granaattiomenan voi jättää tästä pois, ilman että kokonaisuus kärsii. Teen näitä varmasti vielä uudelleen jossain vaiheessa.