lauantai 22. toukokuuta 2010

Kevätkarkelot & tarjous, nyt vain 60,- eli onnea isä.

makkaroita grillissä


Isä täytti eilen 60 vuotta ja meillä juhlittiin kaupalla tarjoilemalla asiakkaille, ystäville ja sukulaisille kakkukahvit, grillimakkaraa ja salaatteja. Hanuristi soitteli taustamusiikkia koko päivän ja arvaatte varmaan, missä meikäläisen pesi juhlahumun keskellä...:)
haitarinsoittoa
Kun juhlat ensimmäistä kertaa keväällä tulivat puheeksi, minua vähän hymyilytti; ei ole omena kauas puusta pudonnut.

"Ei teherä siittä ny numerua, tartteeko sitä ny... " oli isä aika varmaan sanonut äidille kun äiti on ottanut puheeksi syntymäpäivien järjestämisen :) Mutta pyöreiden vuosien täyttäminen on avioitumista hankalampaa pitää salassa. Äitini tuskaili minulle puhelimessa pitkin kevättä "miten järjestetään stressivapaat, meidän isän näköiset 60v -päivät" ;)

Paikoitellen oli vaikeaa olla lipsauttamatta mitään siitä, mitä itse olimme miettineet ja pähkineet.


Ajatus juhlien viettämisestä kaupalla, sen arjen ja niiden ihmisten keskellä joiden kanssa vanhempani päivänsä viettävät oli minusta tavattoman onnistunut idea. Kutsu laitettiin paikallislehteen, mainoksen yhteyteen, tottakai.

Juhlan otsikoksi tuli "kevätkarkelot". Ja vaikka vuosipäivästä nyt ei suoraan mitään mainittukaan, nokkelimmat saattoimat panna merkille ne tasan 60,- tarjoukset joita liikkeen mainokseen oli ujutettu epätavallisen monta. :)

Pihalle oli laitettu grilli, jossa Mimmu ja hänen avomiehensä V grillasivat makkaroita asiakkaille. Sisällä oli tarjolla kakkukahvit ja lounasaikaan salaattien lisäksi, lihapullia ja suuri kattilallinen perunamuusia.

Äiti onneksi tilasi kakut ja voileipäkakut valmiina paikallisesta leipomosta ja minun vastuulleni jäi sitten salaattien tekeminen. Koska törmäsin Sellossa tarjouksessa (1,29eur/kg) olleisiin kesäkurpitsoihin ja tuoreisiin, ihaniin kevätkaaleihin päädyin tekemään juhlia varten perinteistä perunasalaattia, cole slaw salaattia tuoreista kevätkaaleista sekä cous-coussalaattia grillatuilla vihanneksilla.

Laskeskelin, että jos yksi kauhallinen noita salaatteja painaa n.150g, jokainen haluaa ehkä yhteensä 300-500g salaatteja ja ruokailijoita voisi olla suurin piirtein 200, tarvitsisimme yhteensä sellaisen n. 10 kg salaatteja. Cous-coussalaattiin pääsyin osittain sekin takia, että jos olenkin arvioinut salaatin menekin liian pieneksi, sitä syntyy lisää nopeasti. Yhdestä paketista cous-cousia kun tulee melkein pesuvadillinen salaattia. (Cous-cous salaatin ohjeen laitan myöhemmin erikseen.)




Päivän hauskin ruokaylläri tuli siitä, että kun nakitin makkaragrillaajat grillaamaan yrtti-valkosipuli-chiliöljyllä marinoimiani kasvissuikaleita; kesäkurpitsaa, munakoisoa ja paprikaa salaattia varten, ne alkoivat hävitä grillistä suoraan ihmisten suihin! ;) Onneksi olin ostanut ylimäärin kesäkurpitsaa, niin että siitä riitti kyllä suoraan grillistäkin syötäväksi. Kun mimmu tuli raportoimaan, että makkaroiden ohella myös grillatut vihannekset tekevät kauppansa grillistä, pyöräytin lennosta kasviksille kastikkeen.



Pikainen valkosipulikastike kasviksille

1 pkt 200g ruohosipulituorejuustoa
n. 600-700g kreikkalaista jogurttia
2 valkosipulin kynttä raastettuna
kourallinen rucolaa silppuna
1/2 sitruunan kuori
mustaa pippuria
loraus oliiviöljyä

Ja sitten vaan sekoitin kaikki keskenään ja tuuppasin seoksen ulos, kesäkeittiöön. Ja kasvikset tekivät kauppansa. Monet olivat kuulemma todenneet, että eivät olleet koskaan tulleetkaan ajatelleeksi, että kasviksista saa niin hyvää grillaamalla..

Minä olin mielissäni, tarjouskesäkurpitsoista tuli loistava vaihtoehto myös niille, jotka eivät makkaraa halunneet syystä tai toisesta syödä.


lihapullia in making

Kun Mimmu ja Mimmun avomies grillasivat makkaroita ja vihanneksia pyöräytimme salaattien lisäksi kälyni kanssa henkilökunnan keittiössä kattilallisen perunamuusia ja lihapullia 3 kilosta jauhelihaa. Luulin muuten, että lihapullia tulisi ihan liikaa tuosta 3 kg lihaa, mutta kun tänään katson jäljelle jäänyttä, pientä rasiallista lihapullia, olen tyytyväinen, että taikinaa oli niin paljon. Kesken olisivat loppuneet, jos lihaa olisi ollut puolikin kiloa vähemmän. Aika paljon aikaahan noiden pullien pyörittely tietysti vie ja jos olisin voinut tulla jo päivää aiemmin auttamaan juhlien kanssa, lihapullat olisi varmasti kannattanut tehdä etukäteen valmiiksi.

Onneksi kahvitusta hoitamaan oli hankittu ammattikahvittaja joka hoiti kahvinkeiton ja kakkujen tarjolle viennin.

Lihapullien tekemisen lomassa minä sinkosin tietysti keittiöstä aina kuvaamaan, kun jotain jännää tuntui tapahtuvan; pistipä äiti päivän aikana jopa tanssiksi ruohonleikkureiden keskellä! Ja tietysti oli juhlallista, kun Suomen Yrittäjät palkitsivat isän ja äidin 30v yrittäjyydestä yrittäjien timanttiristein sekä kaksi pitkään liikkeessämme työskennellyttä myyjää ansioristein yksityisen työnantajan palveluksessa tehdystä työstä; heille jaettiin hopeinen ansioristi ja timanttinen ansioristi. Siinä kuvatessani mietin, että timanttiristin saamiseen tarvittava 30v työura samassa perheyrityksessä on kyllä nykyaikana jo todellakin kunnioitettava saavutus. Äiti ja isä ovat syystäkin ylpeitä henkilökunnastaan.

Ja minä olin ylpeä äidistä ja isästä. Minussa on lopulta niin kovin paljon heitä molempia ja olen ylpeä siitä, mitä he ovat minulle opettaneet. Vaikkei teherä siittä nyt numeroa, niin molemmat ovat minulle kovin, kovin rakkaita. Onnea vielä isä.




Perunasalaattia (n. 200 hengelle salaattipöytään)

n. 4kg keitettyjä perunoita
1 kg crene fraichea
n. 800-900g majoneesia
1 punasipuli
20 cm pala purjoa
1,5 prk pirkan parhaat - kapriksia
n. 3-4 dl rucolasilppua
4 rkl makeaa sianppia
1,5 rkl Dijon - sinappia
2-3 rkl sinapinsiemeniä
n. 1 kg omenaa
1 sitruuna
n. 600-800g suolakurkkua
suolaa
pippuria

Keitä perunat hyvissä ajoin ennenkuin alat tehdä salaattia. Perunoiden pitää ehtiä jäähtyä ennen kuutiointia.

Kuutioi perunat ja laita ne suureen kulhoon. Suikaloi päälle huuhdottu purjo ja silputtu punasipuli sekä suikaloidut kapriset. Kaada päälle sinapilla, rucolasilpulla ja sinapinsiemenillä maustettu majoneesi. Lisää suolaa ja pippuria, sekoita ja jätä maustumaan yön yli.

Seuraavana päivänä tarkistamaku ja lisää suolaa jos tarpeen. Purista sitruunan mehu ja sekoita mehuun creme fraiche. Voit jättää yhden purkin vielä jemmaan ja lisätä sen vasta lopuksi jos tarvitsee. Pilko omenat ja suolakurkut kuutioiksi ja sekoita omenat sitruuna-creme friacheen ensin. Sekoita sitten kaikki aineet yhteen. Koristele tuoreilla rucolan lehdillä ja kapriksilla.

cloe slaw

Cole slaw (vastaava suurjoukkueannos)

2 kevätkaalin kerää
1 kg porkkanoita
n. 1 kg majoneesia (maustettuna valkosipulilla, sitruunan kuorella ja sitruunan mehulla sekä suolalla )
3-4 rkl vaaleaa etikkaa
(mustaa pippuria)

Tehdään kuten olen aikaisemmin tarinoinut täällä.

7 kommenttia:

statisti kirjoitti...

Voi että Nelle, tätä juttua lukiessa tuli oikeasti tippa linssiin :) kuulostaa hienoilta juhlilta, ihanaa että olette tehneet niistä (varmasti vaivoja säästelemättä) juhlakalun itsensä näköiset! Sama juttu teidän vihkiäisten suhteen. Tykkään blogista tosi paljon, sekä ihanista resepteistä, reippaan kokeilevasta otteesta että erityisesti mukavasta tarinoinnistasi. keep up the good work :)

Virpi P. kirjoitti...

Voisin yhtyä joka sanaan, minkä edellinen kirjoittaja lateli. Tätäkin oli ihana lukea.
Mutta suurin yllätys oli ne häät, jotka olivat menneet minulta sivu suun. Lämpimät onnittelut!

Merituuli kirjoitti...

paljon onnea teidän isälle! ja myös äidille tunnustuksesta.

mukavanoloiset kekkerit olette järjestäneet! isä mahtoi olla iloinen?!

Helena kirjoitti...

Mukavat juhlat oli! Ja ihan oikiasti isäsi näköiset ;o)
Etukäteen heitinkin siskolleni ajatuksen, josko juhlat vietetään työnteon merkeissä ja kun ei kutsua ruvennut kuulumaan, aavistus senkuin vahvistui. Ajatus kun sopi hänelle kuin nenä päähän.
Niin ja tarjottavat kyllä maistuivat!

Nelle kirjoitti...

Statisti: kiitos, et kyllä usko miten tuon kirjoituksen julkaisussa oli ongelmia. Juuri kun olin saanut sen mieleisekseni ja lisäsin kuvia blogger päätti sekoittaa monta kappaletta täysin lukukelvottomaksi "koodiksi". Multa tuli melkein itku, kun en ollut tietenkään tehnyt erillistä kopiota tekstistä. Jouduin sitten kirjoittamaan nopeasti uudelleen n. puolet tuosta tekstistä. En ole vieläkään varma, muistinko kirjoittaa kaiken uudelleen. Joskus tekniikka todella haastaa. Mutta hyvä jos onnistuin siitä huolimatta kertomaan jotain siitä, millainen mukava päivä meillä oli pohjanmaalla, viime perjantaina.

Katriina: kiitos kiitos onnentoivotuksista. Niitä saatiin myös runsain mitoin myös isän juhliin paikalle saapuneilta sukulaisilta. Mekin pidämme kovasti kaikki sinun tunnelmallisesta ja elämänmakuisesta tavastasi kirjoittaa. Äiti myös aina huokaa ihanan vilman perään:)


Merituuli: kyllä meillä kaikilla oli hymy herkässä koko päivän! Isäkin vaikutti tyytyväiseltä :) Kaupassa oli niin iloinen tunnelma ja paljon isänkin ystäviä matkan varrelta pistäytyi käymään.

Helena: oli mukavaa päästä näkemään teitäkin kaikkia, kun on taas niin paljon aikaa kulunut siitä kun viimeksi nähtiin! :) p.s. tutkailtiin kameran saalista viikonloppuna ja mukana on muutamia oikein mukavia otoksia, koitetaan saada niitä myös teille sinne piuhan päähän jossain välissä. :)

Anonyymi kirjoitti...

Voi, olis kyllä tosi kiva, jos saisit kuvia näytille meillekin. Oma kamera unohtui kotiin. Töiden jälkeen kiireellä kun lähdettiin. Nuo siskotkin ovat "vanhoilla päivillään" innostuneet nettailemaan ;o)
P.S.Eihän kerrota kellekään, että mä niitä nyt vanhoiksi nimitin :D)
t. Helena

Nelle kirjoitti...

Helena: ei kerrota kellekkään, ei :)