keskiviikko 25. toukokuuta 2011

Sitruunainen pinaattipasta mintulla ja sardellilla maustettuna

pinaattipasta
Olen loppujen lopuksi päässyt tosi vähällä tästä raskausajasta. Se, mikä tässä loppua (ja kesää) kohden alkaa vähän vaivata on kaikkialle hiipivä turvotus. Vaikka jalkojen turvotus on ikävää, melkein enemmän minua haittaa (yllätys yllätys) käsien turvotus, joka tekee kaikesta, niin hampaiden pesusta kuin kokkaamisestakin hankalaa. Etenkin aamuisin sormet tuntuvat sähköiskun saaneilta grillimakkaroilta ja veitsen pitäminen kädessä on taidetta. Se, mitä kutsutaan tukevaksi otteeksi veitsestä, on haavetta. :)

Niinpä meillä on syöty nyt tavallista enemmän pastaa - se kun on helppoa ja nopeaa eikä yleensä vaadi kovin suuria ponnisteluja veisten kanssa. Herkullisen (ja helpon) pastan salaisuus piilee tietysti aromaattisissa mausteissa; oliiveissa, sardellissa ja sitruunan kuoressa. Tämä pasta syntyi vähän fiiliksellä ja sain päähäni lisätä oliivit vasta loppumetreillä. Enemmän oliivin mausta saa kuitenkin irti, jos ne lisää kastikkeeseen kerman kanssa kiehumaan vähän aikaisemmin. :)

minttuinen pinaattipasta

Ja ne, jotka eivät olleet raskaana saivat tietty pastansa päälle vielä rouhean kasan vastaraastettua ja ihan pastöroimattomasta maidosta tehtyä pitkään kypsynyttä parmesania. Se, onko parmesan nyt oikeasti niin iso riski jää sitten jokaisen omaan harkintaan; minä olen kaipaillut sitä vasta nyt kun pastaa on tullut tehtyä enemmän. Ja kun ei sitä ole aikaisemmin kaivannut ja näin loppumetreille olen päässyt niin olkoon; ehkä pärjään vielä pari kk ilman.

Siinä pastaa syödessäni mietin, että pastöroimattomia juustoja kartteleva voisi kokeilla fetaa parmesanin tilalle. Mutta joo, parmesan on aina parmesan. Onneksi nyt alkaa jo salaattiaikakin olla käsillä - nekin ovat mukavan helppoja tehdä ja niiiin hyviä :)

Pinaattipastaa (säädä pastan ja kastikkeen kerman määrää ruokailijoiden mukaan)

1 pkt babypinaattia
1 sipuli
1-2 sardellifilettä (ja/tai pancettaa)
n. 1,5-2 dl kermaa
loraus sitruunan mehua
2 valkosipulin kynttä
n. 1/2 sitruunan kuori
fetaa tai parmesania
iso kourallinen lehtipersiljaa
mintun lehtiä
Nicoisen oliiveita (pieniä ja maukkaita, voit valita omia suosikkejasi)

pennepastaa (tai spaghettia) ehkä n. 2-2,5 dl per nenu kuivaa pastaa pääruoka-annokseen. Kastike riittänee tuollaisenaan hyvin ainakin 3 annokseen.

Laita vesi kiehumaan pastaa varten ja mausta kiehuva vesi suolalla. Laita pasta kiehuvaan veteen ja ajasta ne pari-kolme minuuttia lyhyemmälle keittoajalle kuin pussissa neuvotaan. Se on hyvä aika alkaa tutkia, joko pasta kohta olisi sopivan al dente - ei pääse ainakaan yli.

Sillä aikaa kun pasta kiehuu lorauta paistinpannulle hieman öljyä ja laita sardelli öljyyn sulamaan. Lisää siloputtu tai suikaloitu sipuli ja kuullota hetki. Lisää murskattu valkosipuli.

Lisää sitten pesty ja valutettu pinaatti ja peitä hetkeksi kannella, jotta saat pinaatin nahistumaan ihan smaragdinvihreäksi. Lisää kerma, oliivit ja sitruunankuoriraaste ja kiehuta hetki kokoon, jotta kerma hieman alkaa saostua.

Mausta sitten valmis kastike suolalla, pippurilla, yrteillä ja halutessa vielä pienellä määrällä sitruunan mehua. Sekoita valutettu pasta sekaan ja nautiskele parmesanin kanssa tai ilman.

5 kommenttia:

Merituuli kirjoitti...

meilläkin on tänään pastaa: pancetalla ja gorgonzolalla, jonka kauppias lupasi sulavan ruuan joukkoon...Jukka kävi taas hallissa :)

Nelle kirjoitti...

Eipä kuulosta pöllömmälle ollenkaan :) Halli on vaarallinen paikka! :)

Campasimpukka kirjoitti...

Keskiviikko pitää nimetä viralliseksi pastapäiväksi:) Meillä on lasangea, tosin on myönnettävä, että ihan hetkeen emme pastaa syöne, kun blogini teemaviikot ovat ohitse tältä erää, perhe on tilannut jo ainakin sushia ja grillimakkaraa, ei liene mahdotonta toteuttaa!

Yaelian kirjoitti...

Ihanalta kuulostava pasta,nami nami.Ja helppoa raskausaikaa,toivottavasti turvotus hieman hellittää.

Nelle kirjoitti...

Campasimpukka :) No mutta nythän alkaa olla niin ihania vihreitäkin tarjolla, että pastapussit voi hyvin säilöä vaikka odottamaan syksyä :) Viva grillikausi!

Yaelian: pari kk sitä on vaikka aidan vittooksina, niin pruukatahan meilläpäin sanua. ;)