keskiviikko 16. tammikuuta 2013

Fetalla ja oliiveilla täytettyä munakoisoa

täytetty munakoiso, feta

Minun tekisi mieli kutsua tätä ruokaa pyttipannuksi. Vaikkei siinä ole perunaa eikä kananmunaa eikä se muutenkaan muistuta yhtään pyttipannua. Paitsi ehkä siinä suhteessa, että kaikki pilkotaan ja paistetaan pannnulla ihanaksi mössöksi. Mutta tulen aina tehneeksi sitä sellaisessa mielentilassa missä voin kuvitella pyttipannun syntyneen. Päädyn nimittäin tekemään tätä silloin, kun kaikki "helpot" ruuat on jääkaapista jo tehty, eikä siellä ole kuin munakoisoa ja jotain juustoja.

täyte munakoisolle
Kuumalla pannulla laadukas feta sulaa hieman ja täytteestä tulee kermaista ja ihanaa. 

Hyvin olennaista on, että tämä syntyy suht nopeasti, siitä ei synny hirveää sotkua ja mikään vaihe ei ole kohtuttoman työläs ja hankala. Ei itkettämistä eikä etukäteispaahtamista - munakoisot vaan halkaistaan ja sisus kaavitaan lusikalla talteen. Ja kaiken huipuksi - vaikkei tätä edes paisteta voissa, täytteessä on jotain samantyyppistä kotoista mukavuusruuan tuntua kuin pyttärissä.

fetatäytteinen munakoiso

Tämä piti blogata jo kesällä, mutten saanut aikaiseksi. Ja nyt kun tein uudelleen samantyyppistä sain vihdoin kirjoiteltua aineet ylös. Erona kesäiseen munakoisopyttäriin on, että silloin laitoin munakoisojen paistoa ennen pannulle yhden sardellin. Nyt en muistanut, niinkuin en muistanut raastaa mukaan sitruunan kuortakaan. Molemmat sopivat mukaan, mutta oikeastaan niitä ei välttämättä kaipaa.

V totesi, että tästä tuli nyt ihan erinomaista. Minäkin tykkäsin että hyvää tuli, joten ei muutakun jakoon!

juustotäytteinen munakoiso

Täytettyjä munakoisoja (4:lle)

2 munakoisoa
1 sipuli
loraus oliiviöljyä
n. 8 hyvää, mustaa oliivia
1,5-2 rkl pinjansiemeniä
2 oksaa rosmariinia
1/2 punaista chiliä
2 pkt hyvää vuohenmaitofetaa - esim. pirkan parhaat
minttua
mustaa pippuria
hyvää yrttisuolaa profumo del chianti
parmesania raasteena
tarjoiluun tsatzikia ja tuoreita mintunlehtiä

Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseeen.

Halkaise munakoisot ja kaavi niistä lusikalla sisus talteen. Ripota hieman suolaa munakoisoihin ja laita ne uuniin siksi aikaa paistumaan kun valmistat täytettä.

Silppua munakoison sisus veitsellä pienehköksi hakkeluksesi. Plko sitten sipuli samoin. Paahda ensin pinjansiemeniä hetki kuumalla pannulla, siirrä ne sivuun ja lorauta pannulle omantunnon mukaan hieman öljyä.

Laita pannulle munakoisosilppu ja sipulit. Paista kunnes munakoiso vähän ruskistuu ja on täysin kypsää. Jos seos tuntuu paistaessa liian kuivalta, voit vähän lisätä öljyä mutta varovasti, sillä kypsyessään munakoiso menee kasaan ja täyte voi alkaa tuntua liian öljyiseltä.

Kun munakoiso on kypsää lisää pilkotut oliivit, pinjansiemenet, rosmariini ja chili. Sekoita vielä hetki, jotta maut alkavat irrota. Siirrä pannu pois tulelta ja murusta sitten seokseen feta, riivi mintunlehdet ja mausta suolalla ja pippurilla. Sekoita täyttettä hieman.

Lusikoi täyte uunissa vähän paahtuneisiin munakoisoihin, raasta päälle parmesania ja laita munakoisot uuniin n. 40 min tai kunnes munakoison kuori on täysin kypsää ja pehmeää.

Tarjoile tsatzikin ja tuoreen mintun kanssa.

9 kommenttia:

La Petite Princesse kirjoitti...

Näyttää kyllä niin hyvältä, että oksat pois!

Blogissani olisi sinulle pieni tunnustus :)

Nelle kirjoitti...

La Petite Princess: Kiitos! Täytyisiköhän oikein ottaa aikaiseksi ja vastata tähän - luulen että minulla on lykättynä jonnekin to-do listalle haastevastausten kirjoittaminenkin... ;)

Minna Vuo-Cho kirjoitti...

Täytetyt munakoisot, kesäkurpitsat jne. ovat kyllä ihania. Tehtiin just eilen täytettyä myskikurpitsaa, mutta kun kuva jäi ottamatta niin täytyy blogata sitten vasta seuraavalla kerralla :-)

Fetaa oli siinäkin - niin kuin meillä aika monessa muussakin ruoassa. Kaikki lapset kun tykkäävät ihan kauheasti. Toto (alle 2v) valkkaa aina ensimmäisenä suuhunsa kaikki juustopalat. Harmi, että se on niin suolaista. Ei voi antaa kuin ihan vähän.

Nelle kirjoitti...

Minna: meillä I ei tykkää suolaisesta juustosta eikä tomaatista. Varmaan liian happamia molemmat. Tomaattikastikkeessa tomaatti menee hyvin, mutta raakana - ei millään. :) Ilmeisesti joka lapsella on ne omat kompastuskivensä. Ehkä ne siitä :) Saatta alapsi tulla äitiinsä sillä minäkään en pienenä tykännyt suolaisesta; suolakurkku ja kaikki suolaiset kalat olivat pitkään kauhistus. Graavilohi ei vieläkään ole erikoisherkkuani vaikka sitä nykyisin jo syön.

Jokihaka Kokkaa kirjoitti...

Herkullista! Täydellinen annos Välimeren makuja talven keskelle.. vielä kun pääsis sen sinne syömään..

Anna Ilona kirjoitti...

Mukavuusruokaa ja luovuutta, mikä syntyy niukkuudesta tai pakosta.
Mamma mia, millaisen ruokahalun tämä blogi minussa aiheuttaakaan.

Jorma kirjoitti...

Olipa tosi maukasta! Tätä aion tehdä toistekin.

Jorma kirjoitti...

Työmatkaltaan Kreetalta tänään palannut vaimoni totesi, että tämä oli kreikkalaisemaa kuin se ruoka, jota hän sai Kreetalla.

Nelle kirjoitti...

Jokihaka ja Anna Ilona: anteeksi kun kommentti on jäänyt vastaamatta - en ollut huomannut näitä. Mutta joo, munakoisosta on niin moneksi Tykkään!

Jorma: kiva kuulla että onnistuit - ehdottomasti kannattaa käyttää munakoisoa pohjana jämien kierrätykseen. Erityisesti tuo paistettu sisus antaa minusta hyvän pohjan melkein minkätyyppiselle lähestymistavalle vaan. :)