sunnuntai 30. maaliskuuta 2014

Superhelppo ja herkullinen lampaan kare; sisältää rosmariinia ja hunajaa


Jos kohta meillä kokataan viikonloppuisin pitkiä ruokaprojekteja, viikolla on menty melkein säännönmukaisesti siitä, mistä aita on matalin tai aitaa ei ole ollenkaan. Joskus, kun sellainen temppu menee oikein hyvin, ideaa tulee käytettyä uudelleenkin viikonloppuna, jos on ihan poikki. tämä lampaan kare on semmoinen tarina.

Vanhaa viinietikkaa Modenasta - V toi pullollisen ja pari pisaraa kyllä tekee ihmeitä salaattikastikkeelle.

Siitä ekasta yritteestä ei tullut kuvaa - silloin kare oli vähän pienempi ja marinoimaton. Tässä re-makessa kareessa oli valmiiksi Sellon CM:n tuoremarinadi, joka on ihan hyvä yrtti-valkosipulihässäkkä joka on tehty tuoreista yrteistä. Lisäksi olen kuluneen kevään aikana rakastunut noihin pursotettaviin hunajiin joita on sitten pursoteltu sinne ja tänne. Ja ei, tämä ei ole maksettu mainos, noita on tullut vaan raahattua kotiin kaupasta. 

Maalaisleipään hierotaan öljyä, valkosipulia ja yrttejä. Paahda uunissa, murra paloiksi.

Oikeastaan tuntuu vähän hölmöltä blogata näin simppelistä jutusta, mutta  se on kyllä pelastanut muutaman illan kun ei ole yh-tään huvittanut kokata. Lammas vaan simppelisti ruskistetaan pannulla kokonaisena karerivinä molemmin puolin. Sitten olen asentanut kareet pystyyn siihen samaan kuumaan pannuun jolla ne ruskistettiinkin. Sen jälkeen rouhin päälle pippuria, ripautan suolaa ja valitan tuosta truuttaprukista hunajaa nin paljon, että saan kareen pinnan tahmaiseksi. Sitten siihen pintaan taputellaan kiinni rosmariinia niin paljon kun saat tarttumaan. Marinoimattomaan kareeseen taputtelin myös murskattua valkosipulia ja pirskautin öljyä.

Pannu kannattaa laittaa pöytään tarjolle sellaisenaan - leikatut kareet dipataan syödessä tuohon pannulle syntyneeseen karamellisoituneeseen hunajaan. Mieletöntä.

Sitten vaan uuniin 180 asteeseen 20 min. 5 min vetäytymistä ja valmis!

Näin paksu kare olisi ehkä tarvinnut 5 min pidemmän uunituksen jos haluat sen söpön roseena.

Tämä jälkimmäinen kare oli paksumpi kuin ostamani kareet yleensä ja 20 min teki siitä yllä olevan kaltaista. Viisi minuuttia lisää ja lopputulos olisi ollut herkempi pinkki. Hyvää se oli näinkin kun meillä ei vierasteta punaisempaakaan lihaa, mutta se edellinen oli juuri sopivan täydellisen roseeta. Ja tokihan sen lampaan lämmöt kannattaisi mitata vaikka uunista pois ottaessa. Mutta kun minä olen tämmöinen perheenäiti niin rakastan tämmöisiä nyrkkisääntöjä; "kunnollisen ruskituksen jälkeen kare tai paahtopaisti tulee hyväksi kun sen laittaa uuniin 20 min." Ja jos  V ei ole näkyvillä mittareineen, pyöräytän pöytään jotain, joka tulee selkärangasta (tällä kertaa lampaan selkärangasta, kuuluu kotikoomikon kommenttiraita). Ja sitten syödään sitä.



Lisukkeeksi tein jämäsalaattia; siivutin tasolla lojuneen kesäkurpitsan pohjaksi, paahdoin pari rezen maalaisleipäsiivua uunissa krutongeiksi kun se kerran lämmitettiin, nypin ruusukaalin lehtiä ja blanchasin ne nopeasti ja siiten kävin läpi hedelmäkorin; avokado oli juuri kypsä ja viikunat menossa pahaksi kovaa vauhtia. Niinpä kaikki lautaselle vaan. Ja päälle kastike jonka sekoitin balsamicosta, hunajasta ja hyvästä öljystä. Laitoin perusbalsamicoa vähän tuon hyvän balsamicon lisäksi jotta sain sen emulsoitumaan ravistettaessa ja tietty mukaan myös suolaa ja pippuria.

Perheen cous-cousvastaava.


Taustalla näkyy myös Cous-Cous jota I rakastaa paitsi syödä, myös kokata. Sekin on simppeleistä simppelein arjen pelastaja; kaadetaan semmoinen viitisen senttia cous-cousia pienehköön kulhoon (ks. yllä). Hierotaan jyvien mukaan 1 kuutio kanalientä niin, että se murustuu sinne tasaisesti. Pilkotaan mukaan pieni kourallinen aprikooseja. Sitten mustaa pippuria ja kaada vedenkeittimestä kiehuvaa vettä päälle niin että cous-cous peittyy n. 1 cm kerroksella vettä. Jätä imeytymään.

Sitten kun vesi on maagisesti kadonnut, lorauta päälle vähän jotain hyvää öljyä (hyvä oliiviöljy/timjamilla maustettu öljy/chiliöljy/aurinkokuivatun tomaatin purkista valutettu öljy jne...), pöyhi kuohkeaksi ja lisää timjamia TAI basilikaa. Ei molempia.

Ja sitten syömään koko porukka.

Hunajainen lampaan kare (helppo!)

n. 3 kareluuta per ruokailija (kare kokonaisena ja tarvittu määrä riippuu tietysti kareen koosta ja lisukkeista)
öljyä
suolaa
pippuria
valkosipulia
hunajaa
rosmariinia, tuoretta

Nosta lammas lämpenemään huoneenlämpöön.

Laita uuni kuumenemaan 180 asteeseen.

Kuumenna uuninkestävä pannu. Lisää pannuun loraus öljyä.

Ruskista karerivit yksi kerrallaan kauniin väriseksi. Nosta kareet vastakkain pystyyn. 

Ripota päälle suolaa ja pippuria. Valuta hunajaa kareiden päälle jotta saat ne tahmaisiksi. Ripota päälle valkosipulia ja taputtele rosmariinia niin paljon kuin saat kiinnittymään lampaaseen.

Paista uunissa 20 min, jos kare on tosi paksu 25 min.

Nosta pois uunista, anna vetäytyä ja nosta sitten tarjolle. Leikkaa lammas kyljyksiksi ja töpötelkää leikkuupintoja syödessä pannun pohjalle syntyneeseen karamellisoituneeseen juttuun. Syö sormin. Herkkua.



7 kommenttia:

ulla kirjoitti...

Minullakin on ollut lampaan kare mielessä, pitääpä lähteä kauppaan. :)

Itse en kyllä selviä ilman lämpömittaria...

Chef Jones kirjoitti...

Vau. Mahtavat maut ja mahtava liha!

Merja kirjoitti...

Mulle maistuisi juuri noin punainen kare! Viimeistään pääsiäisen jälkeen, jolloin hinnat laskee ;)

Nelle kirjoitti...

Ulla: lämpömittari on ystävä - mutta jos sitä ei ole tai se ei ole löydyksissä, on ihan jees jos on joku muistikuva miten kauan sitä uunitusta oikein... :)

Chef: mekin oltiin ihan ihsatuneita että siinä oli vähän rasvaakin. Hunaja on lampaan kaveri.

Merja: joo, pääsiäisen aikaan nuo hinnat tuppaa olemaan jotenkin kovemman oloisia. Tosin, pakaasesta saa yleensä vähän edullisemmin uudenseelannin tuontiherkkuja.

Anonyymi kirjoitti...

Hei,

kannattaa ostaa lampaanliha suoraan lammastilalta. Lihan saa monesti halvemmalla kuin kaupan tiskistä ja on taatusti kotimaista! Täältä löytää aluksi listaa, mistä lihaa voi kysyä: http://www.lammasyhdistys.fi/?id=DF12BD5C-AA1A403A09FE-87101EC984AB Ja jos tietää paikallisen lammastilan, kannattaa kysyä, myövätkö lihan suoraan itse. Itse en koskisi pakastettuun uusiseelantilaiseen, sillä halvemmalla saa parempaa suomalaista!

Anonyymi kirjoitti...

Komppaan tuota anonyymiä, mutta kysyn vaan, että mitkä lampaan osat kuuluu tuohon kareeseen, että osaisin leikkauttaa oikein? Paljonko nämä kareet maksaa yleensä kaupassa? En ole koskaan nähnyt niitä täällä päin myynnissä?

Nelle kirjoitti...

Anonyymi: uusiseelantilaisia kareita voi löytää pakasteena hyvinvarustelluista kaupoista. Hinta vaihtelee sen mukaan onko kotimaista vai ulkomaista, pakaste vai tuore ja onko karitsa tai lammas. Tarjouksesta voi löytää pakastettua ja sulatettua karetta jopa 16e/kg mutta kotimainen, tuore karitsa voi maksaa pitkästi yli kolmekymppiäkin kilo.

Karitsan kare on ulkofilettä jossa on luu ja vähän rasvaa mukana.

täällä vinkkiä lihan leikkaamiseen ja siistimiseen en ole kyllä koskaan yrittänyt itse kun CM:stä saa valmiiksi siistittynä.